Peaceful Impact Publisher
Kriisi- ja traumakonferenssi 1.-2.11.2018

Jonna Södervall-Väyrynen, Traumapsykoterapeutti, EMDR- terapeutti, ensihoitaja/sairaanhoitaja AMK (psykiatrinen ja perioperatiivinen hoitotyö), kouluttaja
Carita Kilpinen, yrittäjä, graafinen suunnittelija ja traumaselviytyjä
Satu Martikainen, kokemusasiantuntija, hallituksen jäsen ja sihteeri, Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry
Mai Peltoniemi, sosionomi (YAMK), yhteisövalmentaja, kokemustutkija, kouluttaja, neuropsykiatrinen valmentaja

24.10.2018

Osallistumme valtakunnalliseen kriisi- ja traumakonferenssiin 1.-2.11.2018 Finlandia-talolla Helsingissä. Konferenssin järjestää Traumaterapiakeskus ja Psykologiliitto. Tutustu tästä luentojemme ajankohtiin ja sisältöön.

Traumanjälkeisistä oireista kärsivien ihmisten kokemuksia terveydenhuollossa saadusta kohtelusta

Jonna Södervall-Väyrynen, traumapsykoterapeutti, EMDR-terapeutti, kouluttaja

1.11. torstai klo 11.15-12.00 kokoushuone 24

Traumaperäisistä häiriöistä kärsivät ihmiset ovat alkaneet tuoda esille kokemuksiaan terveydenhuollon ja erityisesti psykiatrian piirissä saadusta huonosta kohtelusta. Traumahäiriöiden onnistuneen hoitamisen kulmakivi on turvallisuudentunne, jonka saavuttamisessa terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli. Jotta traumahäiriöstä kärsivä ihminen saisi asianmukaista ja oikea-aikaista hoitoa, hänen tilanteensa tulee tunnistaa oikein. Väärin diagnosoitu potilas on väkisinkin myös väärin hoidettu potilas. Monet traumahäiriön vuoksi terveydenhuollon palveluita käyttävät ihmiset ovat kokeneet ammattilaisten kohtelevan heitä vähättelevästi, mitätöivästi tai välttelevästi. Huono kohtelu ja vastavuoroisuuden puute traumatisoi avun tarpeessa olevaa ihmistä uudelleen. Kyselyn toteuttaminen ja tulosten raportointi on Oulun yliopiston traumapsykoterapeuttikouluttajakoulutuksen opinnäytetyö. Kyselytutkimus on toteutettu yhteistyössä Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n kanssa.

Trauma päihderiippuvuuden taustalla – käsittelemätön trauma ylläpitää addiktiota

Marja-Liisa Puonti, päihdeterapeutti, tanssi-liiketerapeutti, työnohjaaja/prosessikonsultti
Mai Peltoniemi, sosionomi (YAMK), yhteisövalmentaja, kokemustutkija, työnohjaaja (opisk.)

2.11. perjantai klo 10.45-11.15 kokoushuone 22-23

Miten trauma ja addiktio kietoutuvat toisiinsa, kumpi oli ensin? Riippuvuusongelmat ovat yleisiä kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ymmärrys kompleksisen trauman vaikutusmekanismeista auttaa ymmärtämään myös addiktioiden syntymekanismeja ja käyttäytymistä. Riippuvuusongelmiin kohdistetaan hoitointerventioita nopeiden ratkaisujen toivossa. Ellei myös traumaa tunnisteta ja hoideta, addiktio pysyy yllä ja saattaa vain vaihtaa kohdettaan. Terapeuttinen yhteisöhoito näkee ihmisen riippuvuusongelmien takana, ja hoidon kohdistuessa oireen sijaan henkilöön tulokset ovat merkittäviä ja vaikuttavia. Toipumisen vaiheet ja terapeuttisen yhteisöhoidon malli antavat välineitä päihderiippuvaisen kohtaamiseen, hoitoon ja yhteistyön rakentamiseen osana eettisesti kestävää ammatillista työtä.

Vakauttamisryhmän pilotointi huumeriippuvuudesta toipuvien yhteisössä

Aleksi Heinonen, sairaanhoitaja (AMK), yhteisövalmentaja, Kalliolan setlementti
Mai Peltoniemi
, sosionomi (YAMK), yhteisövalmentaja, Kalliolan setlementti
Anne
Suokas, psykologi, traumapsykoterapeutti (VET), Traumaterapiakeskus

2.11. perjantai klo 11.15-12.00 kokoushuone 22-23

Hankkeessa pilotoitiin vakavasti traumatisoituneiden päihdekuntoutujien psykoedukaatioon ja vertaistukeen keskittyvää vakauttamisryhmän mallia, ja se toteutettiin Traumaterapiakeskuksen ja Kalliolan Kuvernöörintien asumisyhteisön välisenä yhteistyönä. Traumaterapiakeskuksella on vuosien ajalta kokemusta vakauttamisryhmien ohjaamisesta ja järjestämisestä, mutta ei erityisesti riippuvuusongelmien muodossa oireileville henkilöille.

Kuvernöörintien asumisyhteisön asiakkaat ovat nuoria aikuisia miehiä ja naisia, joilla lähes kaikilla on taustallaan mm. ylisukupolvista syrjäytyneisyyttä, hylkäämiskokemuksia, monitahoista kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Asumisyhteisö on täysin päihteetön ja toimii rekisteröidyn terapeuttisen yhteisöhoidon (Kiskon yhteisöhoito®) rakenteiden ja periaatteiden mukaan.

Ryhmäläisten traumaoireet arvioitiin ennen ryhmää TADS-I-haastattelulla. Traumaoireiden vakauttaminen on kuntoutumisen ja sen etenemisen kannalta ensiarvioisen tärkeää. Vakautumisryhmä vaikutti oleellisesti traumaoireiden tunnistamiseen ja selviytymiseen oireiden kanssa. Lisääntynyt ymmärrys motivoi myös osaa ryhmäläisistä traumapsykoterapiaan.

Traumasta voi toipua – kaksi selviytymistarinaa

Carita Kilpinen, kokemusasiantuntija, toimitusjohtaja, Peaceful Impact Publisher Oy

Satu Martikainen, kokemusasiantuntija, hallituksen jäsen ja sihteeri, Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry

2.11. perjantai klo 11.15-12.00 kokoushuone 15

Dissosiaatiohäiriö voi naamioitua monenlaisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen oirehdinnan alle, ja potilaat saattavat täyttää monenkin psykiatrisen häiriön kriteerit. Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriön tunnistaminen psykiatrisessa hoitojärjestelmässä on elintärkeää, jotta potilaalle voidaan antaa oikeanlaista apua.

Mitä haasteita Satu ja Carita ovat kohdanneet terveydenhoidon saralla? Mitä on oikeanlainen hoito? Millainen merkitys vertaisuudella on ollut toipumisprosessissa? Esityksessä kaksi traumaselviytyjää kertoo omasta matkastaan kohti eheämpää elämää.

Mikä merkitys on tarinalla ja vertaistyöskentelyllä?

Carita Kilpinen, traumaselviytyjä, toimitusjohtaja, Peaceful Impact Publisher Oy

2.11. perjantai klo 15.00-15.45 kokoushuone 15

Vuonna 2016 julkaistiin kirja Viisi naista, sata elämää – Tarinoita dissosiaatiohäiriöstä. Kirjan tekijät esittivät kaikille avoimen kutsun tulla jakamaan oma tarinansa julkisesti. Hiljalleen kirjan ympärille alkoi muotoutua yhteisö, ja mediakin alkoi kiinnostua aiheesta. Yhä useampi ihminen jakoi kokemuksiaan, kuviaan ja tarinoitaan. Yhteisössä kohtasivat selviytyjät ja ammattilaiset tasavertaisesti. Vuonna 2017 englanninkielisen kirjan Five Survivors, a Hundred Lives – Stories about Trauma and Dissociation myötä aukesivat yhteydet ulkomaille ja samalla Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry otti ensiaskeleensa. Viestimme voimistuu ja yhteistyöverkostomme kasvaa. Kaikki saa alkunsa ruohonjuuritasolta. Tuomalla ihmiset yhteen ilman hierarkioita, voimaannuttamalla, luottamalla, jakamalla tietoa ja kokemuksia sekä tukemalla saadaan aikaiseksi kestävä muutos, ei vain ihmisessä itsessään vaan myös ympäristössä ja kulttuureissa.

#traumastavoitoipua
#kriisijatraumakonferenssi2018

Share This